Minä olen
jättiläisen tassun tallaama,
maahan poljettu,
nujerrettu.
Päälläni seisoo
se sama hirviö,
joka ensin ajoi takaa,
uuvutti ja lopulta saavutti.
Olen niin väsynyt,
että oikeastaan tuntuu jo
lohdulliselta
olla tässä,
tämän tassun tuuperruttamana,
pakoon pääsemättä.
Sait minut kiinni.
Tee minulle mitä tahdot.
2 kommenttia:
Toivottavasti se ei olekaan kamala hirviö, vaan lopulta sellainen hyvä hirviö, joka vain pelottaa. Ja sitten se nostaa sinut puun oksalle, josta näkyy kauas. Toivon niin.
Kirjailijattarelle: Kiitos tuosta ajatuksestasi. Pahoin pelkään, että piinaajani taitaa oikeasti olla sellainen, joka tekee kaikkensa tuhotakseen.
Mutta ehkä minä itse jaksan vielä kiskaista keuhkoni täyteen ilmaa, koota kaikki voimani ja siirtää sen syrjään niin pieneksi hetkeksi, että pääsen livahtamaan pois alta.
Sitten kiipeän puun oksalle.
Ja voi pojat, miten kauas sieltä näkyykään!
Lähetä kommentti