Suojassa

Jostain niitä siipiä

aina ilmestyy

suojaksi suojattomalle.

Pitkän päivän päätteeksi

Ketään muuta

en olisi tahtonut

laiturille rinnalleni istumaan,

kädestäni kiinni pitämään.

Kipu kerrottuna kolmella

Kun kärsimys

jaetaan,

se kolminkertaistuu.

Iltauinti

Raskas turkki rannalle,

kevein ajatuksin

ulpukkaiselle ulapalle.

Pohjalla

Pinta näkyy,

mutta sinne on

pirullisen pitkä matka.

Ikiliikkuja

Se kulkee

ja sen moottori on 

syyllisyys

Riekaleet

"Antakaa anteeksi,

en tehnyt sitä tahallani!"

Huudanko ääneen vai mielessäni?

Olen kurkottanut minttusuklaata,

mutta pieni käsi ei ole yltänyt 

kuppirivistön yli kulhoon asti.

Kuppi on kaatunut,

kuuma kahvi valunut 

liinalle, pöydälle,

minun kädelleni.

Polttaa, polttaa!

Äiti sieppaa syliinsä,

juoksee polkua alas,

nokkospöheikön ohi

lähteelle.

Kauhalla lappaa vettä

minun kädelleni. 

Muistikuvien riekaleista

olen koonnut kuvan,

joka vääristää minut.

"Antakaa anteeksi,

en tehnyt sitä tahallani!"

Huudan ääneen ja mielessäni.

Olen kurkottanut korkeuksiin,

mutta käteni ei ole vieläkään ollut

tarpeeksi suuri yltääkseen kyllin kauas.

Olen kaatanut 

koko elämän,

se on valunut ylitseni

maahan asti,

polttanut mennessään

minut ja kaiken ympärilläni.

Enää ei kukaan ota syliin,

ei juoksuta

lähteelle.

Polttaa, polttaa!

Kuka lappaisi vettä?

Merkillä on merkitystä

Tämä saattaisi

tehdä hyvää

niinä päivinä,

kun olo tuntuu

vanhalta ja vastenmieliseltä.

Jostain se kuitenkin pujahtaa

Vielä ei

valoa pääse pakenemaan.

Pimeitä öitä

odotellessa...

Satumainen aamu

Tänä aamuna 

joku saattoi

tavata Tuhkimonsa.

Vai jäikö kenkä

vaille sovittajaa?

Minä en kenkää kokeillut.

Kaikki vastaantulleet prinssit

olivat liian juhlallisissa tunnelmissa.

Kuumakallen kesätoive

Jos sen voisi

asentaa aivoihin,

ehkä ylikuumenemistila hellittäisi.

Hyvää mieltä

Ne pienet asiat...

Nöyrä pyyntö

Jumalatar

Flora,
tee taikasi 
ja
herätä minussa uusi kevät.

Maailma väreissä

Minä toivon,

että alan taas nähdä

maailman väreissä.

Leirimaisemissa

Nostalgiaretki

lapsuuden leiripaikkaan

päättyi haikeaan harhailuun.

Lentopallokentän tilalla oli talo.

Koko pihapiiri oli kasvanut umpeen.

En päässyt 

uittamaan varpaitani leirilaiturilta

enkä

kurkistamaan rantasaunan suureen pukuhuoneeseen,

jonka seinillä riippui pelastusliivejä.

En nähnyt

ruokakatosta,

en hampaidenpesupaikkaa.

Mutta kaikki ne muistan kyllä yhä,

iltanuotiot ja tikkupullankin.

Tarinatalo

 

Millaisia ihmisiä

kaikilla noilla parvekkeilla?

Kuka istuu aamukahvilla 

tuon punaisen pelargonian takana?

Talo täynnä tuntemattomia tarinoita.

Rakkain terveisin

 

En ollut aikoihin muistanut

vanhaa kapsäkkiä,

joka on täynnä kortteja ja kirjeitä

vuosien varrelta.

Kirjepinkkoja selatessa 

tuli ikävä 

sitäkin vanhaa neitiä,

joka vei meitä teatteriin ja 

tarjosi väliajalla limonadit ja leivokset

ja joka oli valinnut minulle lähetettäväksi

juuri sen tietyn kortin, koska se muistutti minusta.

Jos hän eläisi vielä,

lähettäisin nyt pitkän kirjeen.

Tallessa ovat kaikki nekin kirjeet ja kortit,

joilla tapetoin seinän

sinä kesänä,

jonka vietin sairaalassa.

Minä ilahdun jokaisesta kortista,

joka ainoasta kirjeestä,

joka ikisestä käsin kirjoitetusta sanasta,

kynällä kirjoitetuista

rakkaista terveisistä.

Lemmikki lainassa

Kannattaneeko

koirakuumeisen

kuljetella kotiinsa

kaikenmoisia karvaturreja?

Liikkumaton

Kaikki minussa

on hiljaa.

Odotan myrskyä,

mutta tuulenvirekään ei käy.

Kaipaan sadetta,

joka huuhtoisi pois kaiken,

mikä minussa on painostavaa ja

tekee hengittämisen hankalaksi.

Kesäilta kotosalla

Taiteilijaperheen maalaismuistoja

siankärsämöiden ja apiloiden tuoksussa nautittuna. 

Kesällä kello kuusi kaksikymmentä

 

Tyhjää ja tahmeaa.

Lehmusten alla kengät tarttuvat kiinni katuun.

Keskellä kaupunkia olen 

yksinäisempi kuin missään.

Raivoa ratissa

 

Verenpaine kohoaa,

otsasuoni tykyttää,

kädet puristuvat yhä tiukemmin nyrkkiin.

Ratin takana istuu

isoisän tyttö,

antaa ohjeita kaikkiin suuntiin,

kiristelee hampaitaan,

huutaa.

Isoisän tyttö,

hyvässä ja pahassa.

Kyllä me kumpikin nimittäin

täytekakunkin leivomme.

Kukikas

Tänään on

piikikäs päivä.

Ehkä huomenna

minussakin on

valon väri.

Päivän hyvä työ

Ensin se yrittää pakoon,

sitten teeskentelee elotonta.

Mutta pieni sydän tikittää

kättäni vasten 

henkensä edestä.

Parvekkeella lasken sen vapaaksi ja

tunnen itseni hyväntekijäksi.

Parantaja Paion

 

Tarina kertoo, että

lääketieteen jumala Asklepios

tuli niin kateelliseksi taitavalle oppilaalleen

Paionille,

että tahtoi tappaa tämän.

Zeus kuitenkin pelasti Paionin kuolemalta

muuttamalla tämän pioniksi.

Mitä tästä opimme?

Ei kannata olla liian hyvä oppilas.

Tai sitten kannattaa olla hyvissä väleissä ylijumalien kanssa.

Liikutus luolassa

 

Eilen näin

päämajan ja

kyynelehdin lottakeittiössä.

Mannerheimilla oli

katto korkealla ja

pöllö työhuoneessaan.

Lotilla oli loukko maan alla ja

seinällä ruosteinen rautasänky.

Miten mennyt voi 

liikuttaa niin lujasti?

Kummanko valitsisi?

Päämaja vai 

puumaja?

He eivät asu enää täällä

Ruohottuneet pihat,

metsittyneet aukiot.

Lohilammessa ei enää kaloja

ja uimapaikka kasvanut umpeen.

Kesäretki

isän lapsuuden mummolamaisemissa

teki haikeaksi.

Mummolaa ei enää ole

ja naapuritalon ovi on naulattu kiinni.

Kaikki muuttuu,

mutta sen huomaa vasta jälkeenpäin

ja tajuaa muuttuneensa itsekin,

vaikka toivoisi olevansa vielä se sama.

Puhaltaa!

Avaan oven ja ikkunan,

sillä tänään tuulee,

viimeinkin!

Rantakävelyllä

Näin juhlien jäljet salavan sisällä,

pronssiseksi paahtuvan pariskunnan ja

rouvan, joka sytytti kadulle savuamaan jääneen savukkeen uudelleen

ja pisti sen suupieleensä.

Liikaa

Joskus kaikki tuntuu

liialta.

Pilvet liian suurilta,

taivas liian siniseltä,

ilma liian kuumalta.

Pelkkä olemassaolo on

liikaa.