Vähitellen

Kokoan kotia

kappale kerrallaan.

Kolme elämää

Olisipa pilalla vain

yksi

päärynä,

leipäpala

tai

elämä.

Mutta home tarttuu

niihinkin.

jotka ovat 

kelvottoman kyljessä kiinni.

Hyviä päiviä

Ystäviä

ja 

aurinkoa. 

Se tuli tarpeeseen

Ensimmäinen kevätaurinko

tässä kodissa!

Valo-ostoksilla

Vielä ei

pelkkä luonnonvalo

riitä.

Lukulampun valossa

Ansa, Ella, Regina.

Jokin menneiden aikojen tähdissä

kiehtoo juuri nyt.

Ympärilläni

Talven tyyntä

äänettömyyttä.

Kylmävarpaiset

Lämpöä kaipaa

kuusi jalkaa:

neljä lyhyttä ja karvaista,

kaksi pitkää ja paljasta.

Valikoiva kuulo

Joskus täytyy kurkistaa

tarkastaakseen,

onko se niin tukossa

vai

onko se vain toisella taajuudella.

Väritön päivä

Miten saattaakaan

janota värejä?

Yhteinen sävel

Kumpi on oikeassa:

ihminen, joka luulee ettei pidä koirista

vai

koira, joka luulee ihmisen pitävän ainakin tästä koirasta?

Päivän ilonaihe

Tänäänkin

saan pitää

mäyräkoiranpentua

sylissäni.

Rakkaiksi tulleet

Kodissani on

esineitä, joita

en koskaan olisi sinne itse hankkinut.

Rakastan niitä siksi,

että niiden antajat ovat minulle rakkaita.

Myhäilevä puutarhatonttu,

lasinen kirjapaino...

Hyvien ihmisten

hyviä ajatuksia,

minun tavoitettavissani

silloinkin, kun emme tapaa.

Taas tarjotaan kakkua

Ne kaksi

yhä yhdessä.

Onnea

kolmestakymmenestäseitsemästä

hääpäivästä!

Juurilla

Viime viikkoina

paljon pohtimista.

Miten olla

yhtä aikaa

kiinni ja irrallaan?

Tänään toisinpäin

Joskus

minäkin onnistun yllättämään

iloisesti.

Kauan sitten sunnuntaisin

Äkkiä muistan 

talviset sunnuntait.

Minä ja se minua puolitoista vuotta vanhempi

pulkassa tai potkurissa

lampaantaljan päällä.

Sitten kentän laidalla

kärsimättömänä, jännittyneenä,

kun luistinten nauhat kiristetään.

Ja lopulta jäällä

varovasti, haparoiden.

Silti kerran kävi niin,

että kaaduin ja löin pääni.

Onneksi päässä oli

se vihaamani karvahattu,

jossa oli harmaanruskeaa mokkaa ja turkista,

vaikka olisin tahtonut

valkean, kankaisen hatun,

jossa oli tekoturkisreunus ja päälaella kaksi pompulaa nauhojen päissä.

Sellainen oli sillä tytöllä,

joka muutti Ruotsiin.

Kotona ruoan valmistumista odotellessa

leikittiin kauppaa.

Piirustuspöydän takaa myin

porkkanoita sille kiusankappaleelle.

Kun punaposkiset kotiinpalaajat 

istuivat ruokapöytään,

lautaselle nostettiin

jauhelihapihvejä, perunamuusia, kastiketta ja porkkanaraastetta.

Minä rakastin sitä, kun

ruskea kastike levisi porkkanaraasteeseen asti.

Ruoan jälkeen

nukahdettiin

kaikki neljä kyljikkäin.

En tiedä mitään parempaa.

Tammikuun taivas

Kevääksi kääntyy.

Pikku yllätys

Äsken

kuulin kolahduksen.

Postiluukusta putosi

kortti alakerran naapurilta.

"Pikku yllätys päivääsi",

siinä sanottiin.

Juuri nyt minun sydämeni

on täynnä iloa.

Kevät kuiskii

Sinä minut opetit

kevättä ja kukkia

rakastamaan.

Tänään yllätit minut

ensimmäisellä kevätkimpulla.

Katsohan:

sinun sisälläsi

on valo,

vaikket sitä itse aina uskokaan.

Hetki hiljaa

Kerran

istuin tässä 

ja 

kuuntelin.

Nykyään

hiljaisia hetkiä

on liikaa

enkä enää

osaa kuunnella.

Lohduton näky

Se on pudottanut

kaikki kukkansa,

lokakuun lemmikki.

Vieläkö se selviää

uuteen talveen?

Ajatus juuri nyt

Maata lumisateessa 

(lämmintä lunta, kiitos!)

enkelinkuvia piirtämässä.

Näyttelijät

-Mitä me leikittäis?

-Teatteria?

-Joo!

Pukuleikkien lumo 

on loppumaton.

Nimet kirjoihin

 

Varovaisin käsin

täytyy pidellä

pientä elämää,

jonka kummiksi

olin kutsuttu.

Loppiaisaamu

 

Joulu

kannetaan ulos,

mutta 

elävimmät joulumuistot

saavat jäädä.

Avoinna

En kuvitellut

tähänastista

elämääni

tällaiseksi.

Millaiseksi

kuvittelisin sen

tästä eteenpäin?

Kylliksi talvea

Joko pian tätä?

Hetkittäin

Toisinaan tuntuu

talvelta.

Toive tänään

Bikinit,

meri ja

paljon hiekkaa.

Ja pieni lottovoitto.

Tassutoveri

Tänä vuonna 

ei tarvitse herätä

tyhjässä kodissa.