Ranya ElRamly kirjoitti
hienosta ja vähemmän hienosta
kivusta.
Minun kipuni
ei ole hienoa.
Se ei ole
äänetöntä.
Minun kipuni on
nurkkaan ajetun eläimen ulvontaa.
Se on
piikkejä ja
piippauksia.
Minun kipuni on
tuntien matelua,
kymmenen vuotta vanhojen aikakauslehtien
sivujen rapinaa.
Minun kipuni on
ambulanssin takaovia,
likaisia nenäliinoja,
desinfiointiainetta.
Minä tahdon taas tulla
vierailijaksi näihin käytäviin,
en kasvaa enää enemmän osaksi niitä.
En tahdo enää keltaisia pyjamia,
en vaaleanpunaisiakaan.
En tahdo vaatteitani sinisiin muovipusseihin.
Minun kauniit vaatteeni,
hukkaan ne menevät rumissa pusseissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti