Tätä leikkiä
minä rakastin.
Äidin viininpunaisissa saappaissa
minä hienona päästä varpaisiin.
Äidillä harvoissa kengissä korot.
Kuka kulkee korkokengissä töissä?
Ei minun äitini ainakaan.
Minun äitini
matalakantaisissa kengissään,
paksu tukka palmikolla,
nahkasolki puupiikillä kiinnitetty.
Ja juhlailtoina
äidin pepitaruutuinen jakkupuku,
vaaleanpunaisessa rusetissa mustia pilkkuja.
Mutta parhaiten
minä muistan tämän:
ennen lähtöä hyvänyönsuukko.
2 kommenttia:
Pidin tästä tarinasta.
Minun äiti kulki korkokengissä, punasi huulet ja laittoi verkon nutturan päälle :)
Minä sain juuri lahjaksi tuollaisen nahkasoljen puupiikillä.
Kirjailijattarelle: Oi, sinun äitisi oli varmasti tyylikäs näky!:)
Ja ihana kuulla, että noita vanhanaikaisia solkia on vielä olemassa!
Lapsena toivoin joskus, että minun äidilläni olisi ollut pitkä rivi korkokenkiä ja huulipunia - en siksi, etten olisi rakastanut äitiäni juuri sellaisena kuin hän silloin oli vaan siksi, että minä itse olisin saanut vaihtaa korkokenkiä monta kertaa päivässä ja punata huuleni niin kuin kuvittelin hienojen rouvien tekevän.
Nykyään tiedän jo, että monissa korkokengissä jalat tulevat kipeiksi ja monet huulipunat maistuvat kauheilta. Mutta on niillä molemmilla silti hauska leikkiä!
Lähetä kommentti