Teetä ja leivoksia
sunnuntai 26. joulukuuta 2010
Sammunut
Se, mikä minussa joskus oli
tulta ja tappuraa,
on haalentunut, vaalentunut,
menettänyt hehkunsa.
Se, mikä ennen paloi,
on nyt jäässä.
En tiedä,
odotanko enää kevättä.
Ehkä mikään ei voi
sulattaa sitä,
joka jäätyi sisältäpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti