perjantai 8. lokakuuta 2010

Muffinssimietteitä


Rakastan leipomista.
Uunituoreiden muffinssien äärellä jäin miettimään,
mitä mikäkin leivonnainen minulle merkitsee.
Sanotaan, että kukat symboloivat tiettyjä tunteita.
Orvokki on uskollisuuden ja valkoinen lilja viattomuuden vertauskuva.
Valkoakaasia kuvaa pysyvää ystävyyttä ja punainen ruusu syvää rakkautta.
Mitä tunteita leivonnaiset voisivat symboloida?

Onko korvapuusti arkisen rakkauden vertauskuva?
Entä suklaakakku? Onko se leivosmaailman oranssi ruusu,
intohimoisen rakkauden merkki?
Minulle mokkaruudut ovat sisarellisen rakkauden vertauskuva. 
Niitä leivon ihmisille, jotka olen tuntenut lapsuudesta asti. 
Onko tuulihattu katoavaisuuden tai epäluotettavuuden symboli?

Minulle leipominen on tapa osoittaa välittämistä, ystävyyttä, rakkautta. 
Siksi hyvä ystävä saattaa saada yhtä hyvin raparperikakun kuin 
sulaa suklaata tihkuvan leivoksen.
Ja se, joka leivoksen saa, voi huoletta syödä sen pohtimatta 
sen enempää leivonnaisteni symbolista taustaa.
Jos siis saat tuulihattuja, todennäköisesti en pidä sinua haihattelijana eikä suklaaleivos ole yritys viestiä salaisesta intohimostani sinua kohtaan! 

Kuvan omenakuppikakut leivoin Cheryl Lindbladin Syötävän suloiset kuppikakut-kirjan ohjeella:
3,25 dl vehnäjauhoja
2 dl vaaleaa muscovadosokeria tai fariinisokeria
2 tl jauhettua kanelia
1 tl aitoa vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
125 g huoneenlämpöistä voita
2 kananmunaa
2 keskikokoista kuorittua ja ohuesti viipaloitua omenaa

Kaikki kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Joukkoon lisätään voi pieninä nokareina, kananmunat ja omenaviipaleet.
Kaikki ainekset sekoitetaan sileäksi taikinaksi ja vatkataan sitten noin kaksi minuuttia sähkövatkaimen suurimmalla teholla.
Taikina jaetaan vuokiin ja paistetaan 175-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.

Suosittelen!
 

Ei kommentteja: