Äidin astiakaapissa
posliinijoutsen.
Tyhjänä se odottaa
äitienpäivää.
Äitienpäivänä poimin siihen
leskenlehtiä
ihan niin kuin silloin
kauan sitten.
Olin ensimmäisen kerran päässyt
ystävän kanssa yksin ostoksille,
ostanut
joutsenen ja pienen vaaleanpunaisen kortin.
Äitienpäivän aamuna kävelin
koulutien varteen ja poimin leskenlehtiä.
Tänä aamuna radanvarressa
kukkien ääressä kyykistellessäni tunsin, että
minä se yhä olen,
sama tyttö.
Mutta nyt osaan jo laskea paremmin,
että rahat varmasti riittävät,
koriste-esinekaupassakin.
Äiti,
sinä opetit minut
laskemaan ylöspäin.
Ja sen kaiken muunkin
sinä opetit.
Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti