Teetä ja leivoksia
perjantai 26. elokuuta 2011
Lähdön hetkellä
Ei kukaan muu
juokse ruusut kädessään perääni,
kun olen jo käynnistänyt auton.
Ei kukaan muu kuin
minun äitini.
Siksi, että niistä tulee
minulle hyvä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti